Aino Närkki bloggaa - sote, yrittäjyys ja työelämän ilmiöt Hyvinvoivan Suomen tulevaisuutta tehdään tänään.

Hoivan todelliset ongelmat hukkuvat desimaalikeskusteluun

On hyvä asia, että keskustelu vanhushoivasta on näin vaalien alla vilkastunut. Jokainen meistä allekirjoittaa laiminlyöntien tuomittavuuden olipa kyseessä julkinen tai yksityinen tuottaja. Lait ja ohjeistukset on tehty noudatettavaksi ja niiden noudattamista myös valvotaan. Valvonnasta vastaavat kunnat, aluehallintovirastot, Valvira, oikeusasiamiehen toimisto, asiakkaat, omaiset ja media.

Vanhushoivan kehittämiseksi on tehty viime vuosina paljon työtä. Vanhuspalvelulaki säädettiin vuonna 2012 ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi uudistettiin vuonna 2017 ja se on voimassa tämän vuoden loppuun.

Yksityisen vanhushoivan mitoitus määrätään aluehallintovirastojen toimesta yksityisten lupia myönnettäessä. Aluehallintovirasto läpikäy yksikköön tulevien asiakkaiden toimintakykyisyyden ja määrää henkilöstömitoituksen sen mukaisesti. Julkisella puolella yhtä tarkkaa järjestelmää ei ole. THL on tehnyt vuosina 2013, 2014, 2016 ja 2018 valtakunnalliset seurannat ja näiden tulokset ovat luettavissa yksikkökohtaisesti THL:n sivuilla. Yksityisen ja julkisen mitoitukset eivät poikkea käytännössä toisistaan ja yksityisellä on parempia tuloksia monissa palvelun sisältöön liittyvissä indikaattoreissa.

Laissa säädetty henkilöstömitoitus mittaisi panoksia eikä tuotetun hoivan laatua. Sitäkö haluamme? Eikö tavoitteena pitäisi olla asiakkaiden toimintakyvyn huomioon ottava mitoitus, joka joustaa tilanteiden mukaan. Miksi emme hyödyntäisi tutkimusten tietoa ja asiantuntijoiden lausuntoja siitä, että hoivan laatu ja henkilöstömitoitus eivät korreloi keskenään eikä korkea mitoitus tuota välttämättä lisää laatua?

Vaikka laissa säädettäisiin henkilöstömitoituksesta, ei tilanne kunnissa muuttuisi. Lisää rahaa ei tipu taivaasta ja seuraus olisi se, että kynnys päästä ympärivuorokautisen hoivan piiriin nousee nykyisestään. Vaara on siis entistä suurempi yli- ja alimitoituksiin ja molemmat johtavat asiakkaiden kannalta huonoon tilanteeseen. Ylimitoitus vähentää hoivapaikkoja, jolloin luemme lehdistä entistä useammin kuntien kotihoidon ongelmista. Harvemmat ympärivuorokautisen hoivan piiriin päässeet hoidetaan kalliimmin laadun välttämättä parantumatta.  Molemmat tilanteet ovat epäeettisiä asiakkaiden ja veronmaksajien kannalta.

Asiakas on eräs parhaista laadun ajureista. Kun asiakas voi itse päättää missä häntä hoivataan ja kun hän voi halutessaan vaihtaa palveluntuottajaa, on todennäköisempää, että hän saa juuri hänelle sopivaa hoivaa. Meidän ei pidä aliarvioida asiakkaiden oikeutta päättää asioistaan ja usein toistettu vetoaminen vanhuksen kyvyttömyyteen päättää omista asioistaan itse tai tuettuna, on asiakkaiden mielipiteen sivuuttamista ja ilmentää asennetta siitä, että ammattilainen tietäisi vanhuksen asiat paremmin kuin hän itse. Kunnioitetaan vanhan ihmisen itsemääräämisoikeutta eikä yritetä holhota vielä elämän loppumetreilläkin!

Palvelutaloissa tehtävä työ ei ole vain lähihoitajien ja sairaanhoitajien hoiva- ja hoitotyötä. Se on myös siivousta, hygieniasta huolehtimista, ruokailussa ja ulkoilussa avustamista ja asukkaiden kanssa seurustelua. Viimeksi mainittuja tehtäviä varten on viime vuosina koulutettu hoiva-avustajia. Hoiva-avustajat suorittavat lähihoitajan tutkinnosta neljä osiota noin vuoden mittaisessa koulutuksessa ja heidän palkkauksensa on hieman alempi kuin lähihoitajien palkkaus. Vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaan heitä voi kuulua yksikön henkilöstörakenteeseen 0,1 verran. Palkansaajajärjestöt vastustavat hoiva-avustajien käyttöä vanhushoivassa samalla kun toistavat sitä, että lähihoitajien ja sairaanhoitajien tehtäviin eivät nämä toiminnot kuulu.

Tehostettu palveluasuminen on avohuoltoa. Vanhukset asuvat huoneenvuokralain mukaisesti vuokraamissaan kodinomaisissa asunnoissa. Yhden tällaisen paikan rakentaminen maksaa noin 120 000 euroa ja yksityisen toimijoiden myötä Suomen vanhushoivan infraa on saatu ajanmukaiselle tasolle sekä asiakkaiden että hoitajien työergonomian kannalta. Asiakkaat eivät ikävöi menneiden vuosikymmenten laitosmaisiin vanhainkoteihin monen hengen huoneisiin.

Palvelutaloissa tiukka hierarkinen jako henkilökunnassa estää järjen käyttöä töiden suunnittelussa. Me jokainen avustamme omia läheisiämme kodeissa, mutta sitten kun vanhus muuttaa yhteisölliseen palvelutalokotiin, ei hoitajien etujärjestöjen mielestä avustajaksi kelpaakaan enää muu kuin tutkinnon suorittanut ammattilainen. Palvelutaloissa on paljon tehtäviä, joihin ei tarvita vuosien koulutusta. Hoiva-avustajien määrää hallitusti lisäämällä helpotettaisiin henkilöstön saatavuutta. Tiukan vastustamisen seuraukset näkyvät hoivakotien  arjessa ja se lisää sijaisten saamisen vaikeutta sekä julkisella että yksityisellä.

Lehtitietojen mukaan valtakunnassa on havaittu puutteita eräiden yksityisten yritysten muutamissa kymmenissä yksiköissä yksiköiden kokonaismäärän ollessa tuhansissa. Kyse ei siis ole asiakkaiden hoitoisuutta vastaavan henkilöstömitoituksen desimaalista vaan mitoituksen noudattamatta jättämisestä ja sen valvonnasta. Jokaisella yksityisellä toimijalla on kunnan kanssa sopimus tuotettavasta palvelusta. Tässä sopimuksessa sanktioidaan sopimuksen vastainen toiminta ja kunnat myös käyttävät sanktiopykäliä, jos laatupoikkeamia ilmenee. Julkiselle sanktioita voi määrätä vain aluehallintovirasto ja niitä emme ole nähneet kuin marginaalisessa määrin todella isoissa laiminlyönneissä.

Uuden eduskunnassa käsiteltävänä olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevan lain myötä julkiset ja yksityiset toimijat tulevat valvonnan osalta vihdosta viimein samalle viivalle, kun myös julkisille toimijoille säädetään rekisteröintivelvollisuus. Vanhushoivan valvonta tulee ulottaa tasaveroisesti sekä kuntien että yksityisten tuottamaan kotihoitoon ja erityisryhmien palveluasumiseen. Vanhusten kotihoivan ja palveluasumisen todelliset haasteet kuten palveluiden saatavuus, toimintakyvyn tukemisen määrärahat, turvattomuus ja työmarkkinoilla käytettävissä olevien ammattilaisten niukkuus näyttävät hukkuvan ideologia edellä käytävän mitoituskeskustelun korkeisiin laineisiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Otsikosta pystyi jo päättelemään minkä puoleen kannattajan puheenvuoro. :D

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Onneksi hoiva on kuitenkin ammattityötä, josta ei tule tehdä politiikan pelinappulaa. Ilmeisesti itse kannatat hoivamitoituksen kirjaamista lakiin; mitkä ovat Sinun fakta-argumenttisi näkemyksesi perusteluiksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

THL seuraa mitoitusta kyllä - nimittäin kyselemällä yksityisten hoitoyksiköiden vastaavilta yhden viikon ajan vuodessa mitoituksesta.

Kaikki THL:n kyselyt hoitajamitoituksesta ovat siis hoitoyksiköiden päälliköiden antamia tietoja, joiden oikeellisuutta THL ei pysty tarkastamaan eikä tarkasta. Lisäksi ne kerätään yhden viikon aikana vuodessa ennalta tiedotettuna aikana, joten voidaan myös pitää suurempaa määrää työssä tuolloin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan näin myös tapahtuu. Ja 51 muuta viikkoa voidaankin asiat hoitaa toisin.

THL:n asiantuntija kertoo seuraavaa:

"Tiedot kerätään yksiköiltä kyselyllä, jonka kattavuus on THL:n mukaan erinomainen. Hoitoalan työntekijäjärjestöt ovat väittäneet, että tietoja kaunistellaan ja työvuorolistoja paikkaillaan esimerkiksi sijaisilla. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa myöntää, ettei THL voi tarkistaa mistään, pitävätkö annetut tiedot paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että tietojen vääristely olisi vaikeaa, sillä tiedot ilmoitetaan joka päivä THL:n määrittämän seurantaviikon aikana."

THL ei siis valvo vaan kyselee ja nielee saamansa päälliköiden vastaukset purematta totuutena.

Tällä hetkellä voi siis vastata täysin puutaheinää joutumatta siitä mitenkään vastuuseen. Kun katsoo miltä alan etiikka ja moraali vaikuttaa, niin voiko joku vielä uskoa etteikö myös annettaisi vääriä tietoja.

Ilmeisesti sinä uskot näin saatavan luotettavaa ja kattavaa tietoa - ihastuttavaa sinisilmäisyyttä.

Omavalvonta rules - mitä sitä asioita varmistamaan, kun näyttää vastuullisuus, etiikka ja moraali olevan kunnossa näillä hoivajäteillä.

Kumma vaan, että julkisuus on täynnä kertomuksia siitä, kuinka näitä manipuloidaan ja vääristellään eri keinoin. On varmaa savua ilman tulta vai mitä?

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Tietysti aina voi halutessaan ensimmäiseksi epäillä kanssaihmisten ja ammattilaisten luotettavuutta. Yksityisen ja julkisen työntekijät koulutetaan samoissa oppilaitoksissa samojen opetussuunnitelmien mukaan. Huijareita on joukossa kuten tiedämme valehoitajista jne. mutta kyllä suurin osa näistä arvokasta työtä tekevistä ammattilaisista on suoraselkäistä ja rehellistä väkeä sekä julkisella että yksityisellä.Julkisuudessa tuppaavat leviämään ne karskeimmat kertomukset ja kuka arvioi pitävätkö missä määrin paikkansa vai ei? Savua ei ole ilman tulta, kaikki laatupoikkeamat sekä julkisella että yksityisellä ovat tuomittavia ja niitä tulee ennaltaehkäistä. Julkinen sektori tuottaa todella valtaosan sotepalveluista - uskotko oikeasti että ihmisen etiikka ja moraali jotenkin muuttuu siitä riippuen onko julkisen vai yksityisen palveluksessa? Epäkohtien esiin nostaminen on kannatettavaa, mutta toimialan systemaattinen mustamaalaaminen ei ole. Kuka nuori hakeutuu nyt nähdyllä tavalla parjatulle alalle? Uusien ammattilaisten saaminen on kaikkien yhteinen vastuu.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Aino!

Kysyt, että uskooko joku oikeasti ihmisten moraalin ja etiikan muuttuvan riippuen siitä, onko julkisen tai yksityisen palveluksessa.

Ei varmasti hoitajan moraali ja etiikka muutu. Hoitajat näyttävät tekevän parhaansa huonoissakin olosuhteissa, mutta omistajien etiikka ja moraali ei tunnu riittävän muuhun kuin mahdollisimman korkean osingon nostoon. Tässä on se vissi ero yksityisen ja julkisen välillä.

Ymmärrän kyllä kirjoituksesi motiivin, kun profiilisi kertoo sinun olevan kokoomuslainen ja toimivan EK:n Hyvinvointialan edunvalvontatehtävissä.

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Tehostetun asumispalvelun "markkinat" ovat seuraavat: julkinen tuottaa henkilöstöllä mitattuna 52 % ja euroilla mitattuna 58 %. Yksityisten 48 %:n osuudesta tuottavat järjestöt ehkä 1/3 ja yritykset 2/3. Yritysten osuudesta tuottavat pk-sektorin toimijat arviolta hiukan yli puolet ja nämä "suuret" joita on kymmenkunta yhteensä toisen puolen. Eli näiden nyt "tapetilla" olevien kolmen osuus ei ole per toimija kovin suuri sittenkään kokonaisuudesta. Jos kuvitellaan, että julkinen osuus tuotettaisiin vaikkapa noiden pk-toimijoiden tehokkuudella, saataisiin aikaan suuret säästöt ja siten enemmän hoivapaikkoja tarvitsijoille. Kyllä minusta verovarojen käyttöön on pakko kiinnittää huomiota myös tästä näkökulmasta; olisi aika epäeettistä olla miettimättä sitä. Yksityisen hinta on aina kokonaishinta eli sisältää myös korvauksen sijoitetusta pääomasta. Yksikään kunta ei osta kalliimmalla kuin mitä sen oma toiminta on. Monet kunnat asettavat sijoittamilleen varoille esim. 10 %:n tuottovaatimuksen. Olen itsekin terveydenhuollon ammattihenkilö ja opiskellut yleistä sosiaalipolitiikkaa, mietin näitä asioita enemmän siitä perspektiivistä kuin puoluepolitiikan perspektiivistä.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #11

Aino!

Ihan lyhyesti. Kuinka järkevänä pidät kunnan kannalta sellaista toimintaa, että se ostaisi toiminnot ulkopuolelta samalla hinnalla, kun itse sen tekisi? Ymmärrän, että työtehtäviesi perusteella ehkä pitäisit sitä järkevänä, mutta miten ihan yksilönä.

On aivan selvää, että yksityisen pitää tarjota palvelu vähintään samalla laadulla, mutta selvästi halvemmalla kuin kunnan oma työ maksaisi. Muutenhan ulkoistamisessa ei ole järjen häivääkään.

Nythän vain on käynyt selväksi, että tähän yksityinen ei näytä pystyvän.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ensinnäkin näitä tapauksia on nyt niin paljon ja esimerkkeinä suurimmat alan toimijat, jolloin tätä ei enää voida sivuuttaa.

Samalla on myös selvinnyt kuina tiukasti yksityisellä puolella johto rajoittaa sanomisia, jopa valituksia sekä annettavaa tietoa. On vaikea uskoa etteikö samalla tavalla pyrittäis antamaan toiminnasta parempaa kuvaa ulospäin raportoimalla ylimääräisä hoitajia tms.

Vahvasti pyrit, kuten moni muukin, korostamaan sitä, että julkisella puolella voidaan tehdä samankaltaista toimintaa. Näin varmaan onkin, mutta mikäli vähänkin tarkastellaan suurien firmojen voittotavoitteita ja toimintaa, niin paine tehdä tulosta on aivan toista luokkaa. Vaikuttaa myös siltä, että kontrolli työntekijöihin on myös paljon vahvempi. Rehellinen ja suoraselkäinen lain mukaisesti ongelmista ilmoittaja kun on saattanut joutua jopa irtisanotuksi. Yksittäistapaus, mutta kyllä se jotain toimintakulttuurista kertoo.

Julkisella puolellahan ennemmin mitoitus alittamalla pyritään osoittamaan lisäresurssien tarve. Dynamiikka on aika erilainen voitto tavoitteleviin yrityksiin verrattuna.

Toteat: "Epäkohtien esiin nostaminen on kannatettavaa, mutta toimialan systemaattinen mustamaalaaminen ei ole. Kuka nuori hakeutuu nyt nähdyllä tavalla parjatulle alalle? Uusien ammattilaisten saaminen on kaikkien yhteinen vastuu."

Ala on nyt antanut aihetta kritiikkiin roppakaupalla. Se että EK:n jäsenliiton Hyvinvointialan liiton edunvalvojana laitat tätä mustamaaluksen piikkiin, tuntuu melkoiselta vastuun väistämiseltä. Edustamasi liiton yritykset ovat tämän tehneet ihan itse vaikka joukossa toki on vastuullisemmin toimiviakin.

Alalla on ryhtiliikkeen paikka ja sitä, ette tehneet ennenkuin kunnon läjä osui tuulettimeen. On aika vaikea uskoa etteivätkö ongelmat ole olleet tiedossa.

Asioita on tuotu esille aiemminkin, mutta vasta nyt ne otetaan vakavasti. Se ei ole mustamaalaamista.

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Kaikkinaiset laiminlyönnit sekä julkisella että yksityisellä ovat pahoiteltavia meidän kaikkien mielestä. Rakentava kritiikki ja etenkin ratkaisuehdotukset ovat varsin tervetulleita sillä haasteet ovat vaikeita. Sosiaali- ja terveyslautakunnan työssä mukana olevana allekirjoitan täysin, että ryhtiliikettäkin tarvitaan - sekä yksityisellä että julkisella. En kuitenkaan pidä millään tavoin vastuun väistelemisenä sitä, että otan esiin kolikon eri puolet. Ministeri Saarikko on tänään käynyt toimijoiden kanssa asiaa läpi ja ministeriöstä on tulossa 25 kohdan listaus ongelmista ja niihin tarttumisesta. Mitkä ovat omat ehdotuksesi ratkaisuiksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

1. Minimi määritellään lakiin, jolloin se on velvoittava. Lain noudattamisessa ja suosituksen noudattamisessa on vissi ero. Santiot noudattamatta jättämisestä sekä vääristä ilmoituksista.

2. Omavalvonnan riittävyys arvioidaan uudelleen, erityisesti ongelmallisten kohteiden valvontaa tehostetaan. Tässä hyödynnetään mm AVI:n ja muiden tietoja.

3. Valvonnan resursoinnin kasvatus, omavalvonna raporttien lukemisesta myös aitoon valvontaan aiempaa enemmän.

4. Valvonnan painopiste ennaltailmoittamattomiin tarkastuskäynteihin eikä vuosittaisiin ennakolta ilmoitettuihin tarkastuksiin. Myös yövuorot käytävä läpi.

Tuossa nyt alkuun.

Julkisuuteen on tihkunut tietoja nihkeästi tuosta 25:n listasta, joten en voi ottaa kantaa kuin pariin asiaan.

1. Saaarikko totesi: "Hoivapalveluiden tuottajien henkilöstön työsopimukseen tulee kohta, joka rohkaisee henkilöstöä epäkohdista ilmoittamiseen."

Tämähän on aivan yhtä tyhjän kanssa... Tullee sitten uusiin työsoppareihin ja "rohkaisee"? Tuskin tämän takia olemassaolevia työsopimuksia tehdään uudestaan? Pelkkää kosmetiikkaa.

2. Saarikko totesi: "Haamuhoitajailmiö kitketään Suomesta pois". Mitään konkretiaa keinoista ei kerrottu miten tämä toteamus oikeasti toteutetaan. Kenties se selviää ensi viikolla, mutta omavalvonta ei ole tähän enää ratkaisu. Se on nähty.

Laajan omavalvonnan teho alkaa olla nähty ja on tarpeen miettiä, miten valvontaa toteutetaan aidosti ja kattavasti.

Aikaa ja mahdollisuuksia reagoida ongelmiin on ollut ennen tätä kohua, mutta ne on sivuutettu todennäköisesti rahan takia.

Nyt kun läjä osui tuulettimeen, niin koitetaan vakuutella ja keksiä keinoja, jotta viranomainen ei ryhtyisi tarkempaan valvontaan ja tiukempiin velvoittaviin määräyksiin.

Juna meni jo... Toimijoihin luotettiin ja merkittävä osa ei ole ollut sen arvoinen. Nyt on aika kokeilla jotain muuta.

Näissä ongelmissa ei ole kyse vain rikkaruohoista kuten Attendon tj totesi.

https://yle.fi/uutiset/3-10626123

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki Vastaus kommenttiin #15

Kiitos kommenteista. Ohessa vielä vastaukset, koska nyt olisi tärkeää, että ihmiset puhuisivat samoista asioista samoilla nimillä ja tietäisivät mitä jo nyt tehdään, ennen kuin ryhdytään isoon ääneen vaatimaan sellaista mikä on ollut jo monta vuotta olemassa. Oletko samaa mieltä?

1. luvassa määritellään jo sitovasti minimimäärä ja sen on myönnettävissä luvissa poikkeuksetta suurempi kuin laatusuosituksen 0,5? eli meillä olisi luvan määräys ja lain määräys päällekkäin, en pidä sitä tarkoituksenmukaisena ja toisi paljon hallinnon taakkaa sekä valvojalle kuten kunnille ja tuottajille

2.avin ja thl:n valtakunnalliset valvonnat ovat jo säännönmukaisia ja niitä käytetään asiantuntijoiden keskuudessa mutta kovin vähälle on jäänyt niiden käyttö nyt tämän keskustelun aalloissa? Tiedot löytyvät osoitteesta vanhuspalveluiden tila (on tekniseksi hiukan taitoa vaativa mutta sieltä ne löytyvät)

3. omavalvonnan raportointi on tarkoitettu kotisivuilla julkisena pidettäväksi. Sitä kautta omaiset jne. voivat todeta asioita. Toimintakertomuksia toimitetaan valvovalle viranomaiselle.Kaikista kanteluista jne. julkaistaan vuosittain tilastot.

4. ennalta määrätyt tarkastukset liittyvät yksiköiden käyttöönottoon tai muutoksiin. Ennalta ilmoittamattomia tehdään jos on syytä epäillä jotakin. Muuten vain tarkastuksia ei mikään määrä valvojia ehtisi tarkastamaan kaikkia julkisia ja yksityisiä yksiköitä.

Minusta Pertti Karjalainen totesi televisiossa, että rikkaruohot pitää kitkeä jotta hyvä toiminta saadaan esiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #20

Kohtaan 1)
Laki määrittelee minimin ja tarvittaessa luvassa voidaan määritellä korkeampi taso. Valvonta hoituu samalla prosessilla, ei siihen mitään ylimääräistä tarvita.

Kohtaan 2)
THL ei valvo mitään, vaan esim hoitajamitoituksen osalta kerää ainoastaan yksikköjen tiedot kyselyillä ja ei tarkasta niiden oikeellisuutta mitenkään. Tämä tapahtuu yhden ennalta määrätyn viikon aikana, jolloin hoitajia voi olla vaadittu määrä myös keinotekoisesti nostettuna. Lisäksi mitään sanktioita ei ole siitä, että THL:lle annetut tiedot eivät todellisuudessa pidä paikkaansa.

Kohtaan 3)
Toimintakertomukset ovat omavalvontaa, sillä ne ovat palveluntarjoajan tuottamia ja lähtökohtaisesti valvonta perustuu vain niihin. Se ei riitä, kun on runsaasti epäilyksiä sekä osoituksia siitä, etteivät ne pidä paikkaansa.

Kohtaan 4)
Kuten totesin kohdassa 3, niin resursseja tarvitaan lisää, sillä pelkkä omavalvonta ei riitä. Tarkoitatko siis ettei tarkastuksia tehdä muutoin kuin muutostilanteissa käyttöönotossa tai epäiltäessä jotain? Outoa, jopa ympäristölupien osalta on määräaikaistarkastukset.

Ei voida ulkoistaa valvontaa joko omavalvonnaksi itsensä tuottajan tahi sitten asikkaiden/omaisten tehtäväksi. Kunta tahi kenties jatkossa maakunta vastaa palvelusta ja sen tulee myös aidosti valvoa ostamaansa palvelua.

Vain satunnaiset tarkastukset ja jolain tasolla myös niiden selkä mahdollisuus pitävät yritykset varpaillaan. Hyvä esimerkki ympäristöluvista, joissa käytetään liian usein ilmoitettua käyntiä Läheisessä kohteessa yrityksellä touhutaan 1-2 vkoa, jotta se saadaan luvan mukaiseen kuntoon ennen tarkastusta. Kaikki muut ajat toiminta on erilaista ja huonommin hoidettua.

Näissä asioissa ei kannata olla liina naiivi tais sinisilmäinen..

Minusta taas Karjalaisen sanavalinta rikkaruohoista oli surkea ottaen huomioon tilanteen vakavuuden.

Toistaiseksi edelleen vaikuttaa, että rikkaruohojen kuvitellaan katoavan valohoidolla tai niiden jopa katoavan omatoimisesti. Vaaditut tiukemmat laatuun painottuvat sopimuksetkaan eivät auta ellei valvontaan ole resursseja. Ostajan tehtävä on varmistua toiminnan oikeellisuudesta.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri Vastaus kommenttiin #24

"Karjalaisen sanavalinta rikkaruohoista oli surkea ottaen huomioon tilanteen vakavuuden."

Kiinnitin huomiota samaan. Rikkaruohoja kitkemällä ei mikään muutu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #25

Niin, esimerkiksi Karjalaisen Attendosta kerrotaan seuraavaa Iltalehdessä:

"Esimerkiksi Raaseporin kaupunki vaati Attendolta 353 000 euron korvauksia sopimusrikkomuksista, jotka liittyivät muun muassa alimitoitettuun hoitohenkilöstöön. Lopulta Attendo joutui maksamaan 210 000 euron korvaukset vuonna 2017."

Eli mikäli Karjalainen on kitkemässä rikkaruohoja, niin tekeekö hän sitä omalla pihallaan ja miten ne ovat sinne tulleet?

Vai onko Attendon tapauksessa kyseessä peräti haitallinen vieraslajike? ;-)

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Laissa säädetty henkilöstömitoitus mittaisi panoksia eikä tuotetun hoivan laatua. Sitäkö haluamme? Eikö tavoitteena pitäisi olla asiakkaiden toimintakyvyn huomioon ottava mitoitus, joka joustaa tilanteiden mukaan. Miksi emme hyödyntäisi tutkimusten tietoa ja asiantuntijoiden lausuntoja siitä, että hoivan laatu ja henkilöstömitoitus eivät korreloi keskenään eikä korkea mitoitus tuota välttämättä lisää laatua?"

Rakenteellisen todellisuuden ymmärtämiseen vaaditaan sen arvolähteen ymmärtämistä, josta todellisuus on saatu.

Henkilöstömitoitus on olennainen osa laatua. Vajaalla henkilöstömitoituksella ei saada aikaan laadukasta hoitoa. Haurasta, apua tarvitsevaa vanhusta, ei voi verrata kiven tai betonin käsittelyyn, mutta laatua voidaan.

Voiko yksikään poliitikko/kokoomuslainen sanoa käsi sydämellä, että on itse valmis hyväksymään itselleen ne olosuhteet, joissa tämänpäivän vanhukset joutuvat elämään? Onko laki heidän puolellaan, kun hoito käsiparien puutteesta jää saamatta.

http://demoni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246301-menn...

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että yksikön ja työyhteisön sisäiset arvot ja toimintakulttuuri ovat tärkeä laadun lähde. Useinhan näissä laiminlyöntitilanteissa on kysymys huonosta työilmapiiristä. Tiedän tapauksia sekä julkiselta että yksityiseltä. Hoivan laatu muodostuu ainakin järjestäjän esittämistä vaatimuksista (esim. miten kunta muotoilee tarjouspyyntönsä ja edellyttääkö se samoja asioita omalta toiminnalta ja ostettavalta toiminnalta), palveluntuottajan tavasta toimia ja työyhteisön toimivuudesta. Käsipareja tarvitaan ja siksi kannatankin sitä, että yksikössä on moniammatillinen porukka ml. hoiva-avustajat.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Kiitos vastauksestasi. Viittasin arvoilla lähinnä vapaan markkinatalouden ideologiaan, jonka mukaan järjestelmä tänä päivänä toimii. Säästetään henkilökunnan määrässä, joka hoitajien mukaan kuormittaa ammattiinsa motivoitunutta hoitajaa ja työilmapiiri heikkenee.

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, vaikutuksen voi huomata myös julkisella puolella, jolta odotetaan tulosvastuullisuutta. Potilaan on osattava kysyä oikeita kysymyksiä, että saa oikeita vastauksia ja apua.

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki Vastaus kommenttiin #17

Olen toista mieltä siitä, että hoivaa kilpailutettaisiin vapaan markkinatalouden ideologian mukaan. Hoivaa kilpailutetaan kuntien laatimien tarkkojen tarjouspyyntöjen perusteella ns. puitemenettelyllä tai sitten kuten viime aikoina on melko paljon yleistynyt ns. käänteisenä kilpailutuksena. Käänteisessä kilpailutuksessa hankintayksikkö eli kunta tai kuntayhtymä asettaa kattohinnan, johon tuottajien on suostuttava tai sitten ei tuota ollenkaan. Nämä kattohinnat ovat olleet esimerkiksi viime vuonna erittäin alhaisia ja ne tappavat ensimmäisenä pk-toimijat. Henkilökunnan määrä on täysin säädelty sillä se on määrätty toimiluvassa. Veronmaksajana ajattelisin, että kyllä kuntalaisilla on oikeus odottaa jonkinlaista tulosvastuuta myös kuntien omalta toiminnalta. Kuntapäättäjänä koen hyvin kiusalliseksi kun ensin hyväksytään toimintavuoden talousarviot ja sitten loppuvuodesta tiputellaan milloin minkäkinlaista ja suurta lisäbudjettia hyväksyttäväksi ikään kuin pakon edessä sillä rahat on jo käytetty. Kunnassa palvelu on myös hyvin pirstaleista, yhdestä paikasta saat palvelun, toisesta apuvälineet, kolmannesta jonkin muun osan jne.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

"Miksi emme hyödyntäisi tutkimusten tietoa ja asiantuntijoiden lausuntoja siitä, että hoivan laatu ja henkilöstömitoitus eivät korreloi keskenään eikä korkea mitoitus tuota välttämättä lisää laatua?"

Harmiittaahan tuo, kun ääneen pääsevät kaikenmaailman hoitajat ja yksiköissä työskennelleet, jopa niiden valvontaan osallistuneet henkilöt. Itsekkin olen tyrmistynyt...mistä noita oikein sikiää. Vastustavat tutkittua tietoa ja mukaasiantuntijoita pahukset.....

Käsi sydämmellä kokoomus jostain syystä ainoana puolueena vastustaa mitoitusta. Sinänsä ei mitään ihmettelemistä. Oikea kysymys kuuluukin miksei sitä voisi sitoa lakiin? Mitä haittaa siitä olisi? Kärsiikö laatu jos tuo mittari laissa olisikin? Kuten totesit mitoitus ei välttämättä tuo lisää laatua. Välttämättä? Jospa sillä kuitenkin on,vaikka vähäinenkin merkitys, mitä haittaa siitä olisi?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Pari poimintaa twitteristä (toivottavasti Mikael Jungner ei pahastu :)

‪@MikaelJungner‬
Eduskunnassa on kovasti sellaista ajattelua, että jos yhteiskunnasta puuttuu jotain resurssia, säädetään laki, jonka mukaan sitä ei puutu.

‪@MikaelJungner‬
Mietin 0,7 hoitajamitoitusta. Mistä ne uudet hoitajat tulee? Nyt on jo pulaa tekijöistä. Suomessa noin yleisemminkin täystyöllisyys lähellä. Vaikea houkutella hoitajia edes ulkomailta. Esim. espanjalaiset hoitajat lähti jo kaikki kotiin, kun Suomessa oli kuulemma niin ankeaa.

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Jo vuonna 2012-2013 käytyjen pohdintojen perusteella lakiin sitomisen haittoja ovat ainakin: yksiköt soveltavat normia (mitoitus vaihtelee tehostetussa tällä hetkellä valtaosin 0,5 - 0,8 välillä,jos kirkko asetetaan keskelle kylää saadaan varmuudella ali ja ylihoivaa ja molemmat maksavat ja vievät varoja vähentäen parasta mahdollista hoivan määrää), toimintamallit jäykistyvät (esim. teknologiaa ei enää yritettäkään hyödyntää koska siihen investoimisesta ei ole mitään hyötyä), hoitajien saaminen ei ole tällä hetkellä mitenkään erityisen helppoa ja se on julkisella vaikeampaa kuin yksityisellä; ryhdytäänkö sanktioimaan sitä, että yrität saada sijaisia mutta et onnistu? Viimeksi mainitussa tilanteessa Sinulta puuttuu sijaiset ja maksat vielä sanktiot. Koska lain pitää olla sama sekä yksityiselle että julkiselle niin kenelle määrätään maksettavaksi julkisen sanktiot? Taitaisi syntyä aika paljon lisää byrokratiaa, vai mitä. Uudessa palveluntuotantolaissa tulee asettaa sekä julkisille että yksityisille yksiköille samat edellytykset rekisteröinnin yhteydessä ja ne tulee mitoittaa tilanteen mukaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ei muuten pidä paikkaansa oikeastaan mikään väittämäsi. Mitoitus antaa lainvoiman perustandartille eli siihen mikä on minimi. Sillä taataan laatu ja se, että hoitajia on aina tarpeellinen määrä. Mikäli hoivayrityksessä syntyy tilanne, jossa tarvitaan lisää työvoimaa, sitten palkataan. Mikäli yritys katsoo, että ei enää kannata häipykööt alalta. Kannattavuus on suhteellinen käsite 15%:n koroilla vippaaminen samojen housujen toisesta taskusta....vain esimerkkinä.

Se ettei saada tarpeeksi hyvää työvoimaa lienee yrityksen oma vika tai alan. Turha väittää etteikö hoivyritysten oma toiminta olisi suurin syy siihen, ettei jengiä kiinnosta ja miksi kiinnostaisi? Pahinta tilanteessa on se, että se vaikuttaa pitkän päälle koko alan kiinnostavuuteen

EK:n parkuosasto ei välttämättä ole paras paikka tutustua todelliseen yritystoimintaan. Maksuautomaatteja halajavateivät ole yrittäjiä.

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki Vastaus kommenttiin #18

Mitoitus määrätään yksityisen toimiluvissa avin toimesta ja se on myönnettävissä luvissa poikkeuksetta suurempi kuin laatusuosituksessa. Nyt kun näitä käänteisiä kilpailutuksia alihintaan on tullut ovat monet pk-toimijat valitettavasti joutuneet lyömään hanskat tiskiin ja ovat häipyneet alalta. Pieniltä paikkakunnilta on häipynyt hyviä työpaikkoja jne. Palvelutarpeiden kasvu ja tarvittava työvoima kulkevat käsikädessä. Nyt syntyvyyslukumme ovat todella alhaalla ja parinkymmenen vuoden kuluttua ollaan tosi ongelmissa jos muualta ei porukkaa saada. Tässä iässä on on onneksi kokemusta monelta eri kantilta niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #22

Mitoitus ja laatukriteeri..... juuri mitoitus auttaa esim. tarjouskilpailuvaiheessa tarkastelemaan ja karsimaan ovatko tarjoukset realistisia. Ajan kuluessa sillä on myös merkitystä. Mitä enemmän dataa saadaan sitä helpommin kilpailuttajan on karsia pois nuo kaaliperhoset.

Kysyn vielä kerran mitä ihmeen haittaa mitoituksesta voi olla? Monimutkaisten ja toisiaan poissulkevien vastausten joukosta en ole yhtään järkevää löytänyt.

Palvelualojen työvoiman tarpeella ja alan kasvu ei takaa sitä, että alalle hakeutuisi uusia työntekijöitä jos ala on syystä leimautunut ns. paska-ammatteihin. Muualta hankittu työvoima ei takaa vielä jatkuvuutta.

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto Vastaus kommenttiin #27

Siitä haitasta. Oletko nyt aivan varma, ettei ole joukkoa, ihan merkittävääkin, laitoksia, jotka ovat toimineet ja nytkin toimivat aivan mallikkaasti tuolla 0,5-mitoituksella. (Kenties jopa alle) Niissä tapauksissa syntyisi kai kustannushaittaa hoidettavien saamatta siitä varsinaisempaa hyötyä.
Kun en alaa muuten tunne, mitä nyt vierailijana joidenkin vanhojen opiskelukavereiden ja kollegojen luona noissa laitoksissa, lukaisin läpi "vanhuspalvelulain". Jo siihen sisältyy mainiot määräykset, mitä ja miten vanhusten hoito pitää toteuttaa hoidettavista riippuen.
Jos lakia noudatetaan, ei valittamista juuri pitäisi esiintyä. Päättelisin että laki on kuollut kirjain eikä sen velvoitteita noudateta sen paremmin kunnallisissa laitoksissa kuin ostopalvelusopimuksia tehdessäkään, valvonnasta puhumattakaan.
(Juu, olen mä kokoomustakin joskus äänestänyt, mutta en usko sen järkeäni sumentaneen.)

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kun puhutaan julkisen alan hintakilpailutuksista, pitää muistaa, että on asioita joihin se ei sovi. Terveydenhuolto ja koulutus tulevat ensimmäisenä mieleen. Näillä aloilla ei ole mitään mitä me ei tehtäisi paremmin ja halvemmalla kuin Amerikassa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kullakin ammattiryhmällä on omat tehtävänsä ja ammattitaitovaatimuksensa sosiaali ja terveydenhoidossa.Se ettei suomi niitä noudata ei tarkoita että se on lainmukaista.Epäpätevien sos.työntekijöiden,varhaiskasvatuksen henkilökunnan vanhusten hoidon,lastensuojelun,kielitaidottomien lääkäreiden jne.käyttäminen ei ole lainmukaista.

Laki tarkalleen määrää sen kellä on oikeus harjoittaa mitäkin alan ammattia sos-ja terveydenhoidon alalla. Nyt ei puhuta mistään sekatyömiesten tai naisten töistä.Kotipalvelutyöntekijä,laitossiivooja,kiinteistönhoitaja,siistijä,kokoomuksen ja keskustan kielitaidoton ihmisorja,tempputyöllistetty kouluttamaton,puutarhuri jne.eivät ole hoitohenkilökuntaa eivätkä oikeutettuja tekemään heidän tehtäviään.

On erikseen hoiva-avustajat mutta hekään eivät ole mitään hoitajia vaan avustavaa henkilökuntaa joka ei hoida ketään yhtään mitenkään.Heillä ei ole mitään valtuuksia hoitotyöhön.Ennen vanhaan oli sairaala-apulaiset jotka siivosivat,keittivät kahvit henkilökunnalle,mutta eivät hekään saaneet mitään hoitotöitä tehdä.

Kokoomus ja keskusta heidätkin vei vanhainkodeista kuten kodinhoitajat lastensuojelusta ja muiden es.juuri vanhusten ja toipilaiden palveluista.Siksi "vanhaikodeissa" on ulkopuoliset firmat nykyään joiden palvelu laskutetaan erikseen.Saatiin lukot oviin vaihtamalla palvelutaloja vanhainkodeista.Vanhainkoteja onkin lakkautettu jatkuvasti.koska konsernien on saatava veronmaksajien rahaa ja voitot on luvattu jo sopimuksissa.

Hoiva-avustajat eivät työskentele lääkehoitoon liittyvissä tehtävissä eivätkä itsenäisessä terveydenhuoltoalan koulutusta vaativassa hoitotyössä.Mitkään siivous,keittiö,lumenluonti,pyykkihuolto eivät taas kuulu lääkärien tai sairaanhoitajien ynm.ammattitaitovaatimuksiin eivätkä sopimuksiin ja piste.

Ainoastaan sellaiset joiden mielestä kokoomuksen ja keskustan leikkaukset 90 luvulta asti ovat hyvä asia,ovat sitä mieltä että hoitoalan henkilökunnan toimenkuvaan kuuluvat nämä työt.Ja siksi niitä ovatkin nämä roistokonsernit alkaneet teettämään ammattiaan arvostamattomilla naistyöntekijöillä,ja koska suomen hallitus on sallinut tämän,on siitä tullut vakiintunut maan tapa.Siksi ei palkata erikseen keittiö,siivous,avustavaa henkilökuntaa ,ja jos palkataan heillä jopa teetetään laittomasti hoitotyötä.Ja piste.Enempää ei varmaan tarvitse vääntää.

Jollei arvosta ammattiaan on turha valittaa vuodesta toiseen mediassa.Ja jollei liitto saa asioita hoidettua ,on liitto heikko ja aivan muiden asialla kuin jäseniensä.Yli 100 000 liksoilla ja eduilla on jotakin myös tehtävä.Työnjohto,osaton hoitaja ... taas on se,jolle ensin voi valittaa ja jollei mitään tapahdu ovat liitot sitä varten.

Sen jälkeen muut tahot jolle saa valittaa niin paljon kuin jaksaa,ja jotka sitten vuosien päästä ehkä tekevät jotakin silmälumeeksi,niin kauan kun suomessa on sisäinen korruptio hyvä veli-sisko systeemit.Liitoilla on omat lakimiehet joiden avulla on saatu näitä työnantajia korvaamaan laittomia irtisanomisia ynm.sikailuja noissakin konserneissa ja muissa alan firmoissa.Mutta jos liittojen johtajat ovat samaa sakkia kuin korruptiopellet se on eri asia.

Älkää nyt naurattako ja väittäkö että lääkäri tai sairaanhoitaja,hoitaja,terveydenhoitaja jne.siivoaa ja keittää ,pyykkää,luo lunta,hoitaa kasveja työnsä ohessa.JOS oma häpeä ja hallituksen voitto.Mutta EI tarvitse myöskään julkisuudessa valittaa enää.

Ja tiedoksi .suomess aon eniten kuin koskaan sen historian aikan alääkäreitä,sos.työntekijöitä,on jatkuvasti koulutettuavana j aon koulutettu mm-lähihoitajia SYY ei ole missään putteisa vaan siinä,että nämä lääkärit jotka on verorahoilla koulutettu menevät näihin konsernien tytäryhtiöihin j ahaaraliikkeisiin tienaamaan.Kun samaiset konsernit kouluttavat mm.sosiaalityöntekijöitä ei ihme että huostabisneksen asiakasmäärät ovat kasvaneet kohisten,kun keskusta j akokoomus laativat lakej asitä liiketointaa edistämään.Seuraavaksi nostetaan esiin huostabisnes jonka laittomuudet ja muu saasta onkin ollut sisäpiireissä salattuna medialta ,ihan uhkailujen voimalla suorastaan on ihmisiä vaiennettu.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Markkinaehtoiset palvelut edellyttävät huomattavaa sääntelyä ja valvontaa, ja näin vain lisäävät byrokratiaa koko terveydenhuollossa, mikä jää huomioimatta kun palvelujen hintaa tuotetaan ja verrataan.

Julkinen terveydenhoitoketju, jossa on myös ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, on ollut hyvinvointi yhteiskunnan peruspilareita, kun palvelut rahoitetaan yhteisesti ja tarpeiden mukaan, tästä on kaikki hyötyneet, ja tämä on tuonut kokonaispääomaan kustannus säästöä, joka ei vältämättä näy tilastoissa.Nyt raha ja voitot pakenee kunnilta pois, ja se ei hyödytä omaa talousaluetta.

Markkinataloudella on etunsa, etenkin tehokkuuden osalta. Mutta se ei toteuta meille tärkeitä arvoja, se on johtanut tehokkuudeltaan räikeään eriarvoisuuteen, tuloerojen kasvuun, työttömyyteen, köyhyyteen sekä luokkajakoon sekä nyt esillä oleviin vanhusten hoitolaitoksien laiminlyönteihin.

Arvoja on puolustettava jokaisen yksilön toimesta , "mutta tärkein" myös politiikalla, Koska hyvinvointivaltio on tärkiä myös tuloksen kannalta markkinataloudelle.Markkinatalous ja hyvinvointivaltio kyllä täydentävät toisiaan.

Mutta, voiko kysyä ? eikö kuitenkin nykyisellä politiikalla markkinatalous jyrää nyt hyvinvointivaltion.

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on nyt julkisella ja kukaan ei ole ehdottanut etteikö se olisi julkisella myös sote-uudistuksen jälkeen. Minusta sekä yksityiset että julkiset palvelut vaativat valvontaa; siitä meillä on lukuisia esimerkkejä, että myös julkista tulee valvoa. Minusta ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on tärkeää; terveyspalvelujen saatavuutta lisäämällä vaikutetaan vain vähän terveyden lisääntymiseen (vrt. esim. Puska), geeniperimä vaikuttaa mutta eniten ihmisten terveyseroja selittävät erot elämäntavoissa kuten lihavuus, alkoholin käyttö jne. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on sote uudistuksessa jäämässä pääosin kuntiin. Suomessa on OECD maiden mittapuussa erittäin pienet tuloerot kun huomioon oteaan todelliset tulot ml. laajan sosiaaliturvamme tuomat etuudet. Olen samaa mieltä siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Uskon edelleen että Suomi on hyvinvointivaltio ja pystymme sen sellaisena järkevästi toimien myös pitämään.

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Mielestäni lainsäädännön ja määräysten tulee olla esimerkiksi vanhushoivassa tuottajatahosta riippumatonta eli sama kaikille. Nämä nyt keskustelussa olevat lakiin kirjaamiset maksaisi kokonaan yhteiskunta eli me veronmaksajat.
Mitä tulee hyvinvointivaltioon niin maamme hyvinvointi rahoitetaan suurimmaksi osaksi vientiteollisuudella (teknologia, kemia, paperi). Ne alat luovat suurimman osan maamme työpaikoista sekä suoraan että välillisesti. Näiden alojen verokertymä on 28 mrd euroa ja sitä ilman emme hoida vanhuksia, päivähoida lapsia, rakenna kirjastoja tms.....Minusta markkinatalous näyttäisi edesauttavan hyvinvointivaltion ylläpitämistä.

Liisa Nyqvist

Asiallinen kirjoitus Närkiltä. Vanhukset ovat tietysti arvokkaita, mutta jotain tolkkua tähänkin keskusteluun toivoisi. Kun ja jos itse joudun tehostetun palvelun asuntoon, en todellakaan odota, että minun kynteni lakataan tai tukkani kiharretaan tai että joku leikittää ja laulattaa minua päivät päästään. Minulle riittää, että saan tavallista ruokaa, pysyn kohtuullisen puhtaana ja joku annostelee lääkkeet, joita toki haluan käyttää mahdollisimman vähän. Tuo hoiva-avustaja systeemi on mielestäni hyvä idea.

Monet perheenjäsenet hoitavat vanhuksiaan kotona ilman mitään koulutusta. Mutta kun ihminen joutuu palveluasuntoon, häntä kelpaa hoitamaan vain sairaanhoitaja tai lähihoitaja. Ymmärrän, että lääkkeiden jakoon ja esim. Vaikeiden haavojen hoitoon pitää olla asiantuntija, mutta en ymmärrä, miksi esim. vaippojen vaihtoon, vessaan viemiseen tai lakanoiden vaihtoon pitää olla sairaanhoitajan koulutus. Monet näistä tehtäväkuvaan liittyvistä hankaluuksista liittyvät ammattiliittojen liian pitkälle vietyyn edunvalvontaan. Sillä taas ei ole mitään tekemistä vanhusten hyvinvoinnin kanssa. Jos mitoituksia kirjataan lakiin (mitä en kannata), tulisi kirjata nimenomaan se, montako hoitajaa ja montako avustavaa henkilöä per asukas pitää olla. Juuri avustavat henkilöt olisivat tärkeitä.

Kun hoitajien toiminta kerran rajoitetaan pelkkään hoitotyöhön, avustavien henkilöiden työnkuva voisi olla laajempi (esim. ruuan jakelu, syöttäminen, paikkojen siistiminen aterian jälkeen ja astioiden laitto koneeseen, hoitajien avustaminen asukkaita siirreltäessä, suihkussa ja puettaessa jne.) Avustajaksi kouluttautuvia voisi löytyä nykyisistä työttömistä ja vähän iäkkäämmistäkin henkilöistä, joiden elämänkokemus voisi tässä tulla hyvään käyttöön. Näin hoitajia tarvittaisiin vähemmän. Pitää myös muistaa, että tehostetun palvelun asumisyksikkö ei ole sairaala vaan asunto. Todella sairaat ja huonokuntoiset kuuluvat sairaalaan.

Olen liikkuva äänestäjä. Yleensä en äänestä Kokoomusta, mutta jos millään muulla puolueella ei ole realistista näkemystä tähän hoiva-asiaan, sitten kokoomus saa tällä kertaa ääneni.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Puhdasta julkisesti tuotettua (vanhusten) hoivapalvelua ei ole olemassakaan, ei ainakaan Suomessa. Julkinen palveluntuotaja käyttää lukuisten yksityisten toimijoiden palveluja ja tuotteita. Pitäisikö julkisen palveluntuottajan ruveta valmistamaan konttorin lasertulostimia tai painopaperia tai toteuttaa hoitokodin putkiremontit. Ei tietenkään - raja yksityisen ja julkisen välillä on täysin keinotekoinen ja johtaa keskustelun aivan vääriin asioihin. Se toki lieneekin eräiden tahojen tarkoitus :)

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Kunnat tuottavat ympärivuorokautisesta hoivasta päillä mitattuna 52 % ja euroilla mitattuna 58 %. Täysin julkisesti tuotettua ja Suomessa. Jäljelle jäävästä vajaasta puolikkaasta tuottavat järjestöt noin kolmanneksen ja yritysmuotoiset toimijat loput. Yritysten osuudesta tuottavat pk-sektorin toimijat selkeästi yli puolet ja suuremmat yli 250 henkilöä työllistävät loput. Nämä kolme nyt tikun nokassa olevaa tuottavat joitakin prosentteja kukin. Mika Mustonen, voit tarkistaa asian esimerkiksi temmin tai tilastokeskuksen tilastoista.

Liisa Nyqvist

Hoiva-avustajien käyttö olisi todella järkevää. Kun lähihoitajien ja sairaanhoitajien työnkuva kerran halutaan rajoittaa pelkkään hoitotyöhön, hoiva-avustajien työnkuva voisi olla laajempi (esim. ruuan jakelua, syömisessä avustamista, pöydän korjaamista ja astioiden laittoa koneeseen, liikkumisessa avustamista suihkuun ja vessaan ja muita avustavia tehtäviä). Silloin hoitajia tarvittaisiin vähemmän. Pitää muistaa, että tehostetun palvelun asumisyksiköt eivät ole sairaaloita, vaan asuntoja. Paljon hoitoa tarvitsevien ja todella huonokuntoisten henkilöiden paikka on sairaalassa.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kappalejaot auttaisivat ymmärtämään tekstin sisältöä. Onko liikaa vaadittu?

Käyttäjän AinoNrkki kuva
Aino Närkki

Totta, kiitos, hyvä kommentti

Toimituksen poiminnat