Aino Närkki bloggaa - sote, yrittäjyys ja työelämän ilmiöt Hyvinvoivan Suomen tulevaisuutta tehdään tänään.

Vanhuspalveluiden laatu ay-politiikan pelinappulana?

  • Vanhuspalveluiden laatu ay-politiikan pelinappulana?

Vanhuspalvelualan palkansaajia edustava Super on tuonut viime viikkoina monissa eri medioissa julki negatiivissävyisiä kannanottoja hoivakotien arkipäivästä. Super kirjoittaa, että henkilöstön vähäisyyden vuoksi mm. lääkehoito ja hygieniasta huolehtiminen jäisi tekemättä. Kannanotoissa on räikeitä väitteitä liittyen kolmeen selvityksen kohteena olevaan työnantajaan ja heidän ammattitaitoisiin työntekijöihinsä. Mielestäni näin tärkeästä asiasta on puhuttava faktojen, ei mielipiteiden ja tuntemusten valossa. Hyvinvointialan liitto on pyytänyt jäseniinsä kohdistuneesta selvityksestä täsmällisempiä lukumäärä ja muita tietoja, mutta niitä ei ole toimitettu.

 

Tekeekö Super hoivan laadusta politiikan pelinappulan?

Voidaan myös kysyä, miksi Super tulee ulos asiassa juuri nyt? Keväällä työehtosopimusneuvotteluiden ilmestyi julkisuuteen vastaavia ”haamuhoitaja” nostoja kuin mitä nytkin näyttää tapahtuvan. Parhaillaan on meneillään keskustelu pieniä yrityksiä koskevasta työsopimuslain muutoksesta. Eduskunnassa tehdään työtä sote- ja maakuntauudistuksen viime metreillä. Kevään eduskuntavaalit lähestyvät nopeaa tahtia. Voidaan perustellusti kysyä, ollaanko tässä ollenkaan asiakkaan ja hoitajan asialla?

Hoitajien määrä on myös yhteiskunnallinen kysymys. Jos hoitajien työajan käyttö ei ole tehokasta, tuhlataan veronmaksajien varoja. Hoiva on suurimmaksi osaksi yhteisistä varoista kustannettua, tuottipa palvelut julkinen tai yksityinen toimija. Olisi epäeettistä tuhlata veronmaksajien varoja ja tuottaa kallista hoivaa tehottomasti pienemmälle asiakasmäärälle kuin mitä käytettävissä olevat resurssit parhaalla tavalla käytettynä sallisivat.

 

Nyt tarvitaan positiivista puhetta

Vanhusten huoltoon tarvitaan tulevaisuudessa paljon nuoria uusia osaajia. Sitä ei edesauta yleinen täsmentämättömien väitteiden mediaan toimittaminen. Nykyistä ja varsinkin tulevaisuuden työvoimapulaa ei selätetä työntekijöitä ja työyhteisöjä aliarvostavalla puheella. Meidän yhteinen vastuumme on saada nuoria ammattilaisia hoito- ja hoivatyöhön. Lähtökohtana tulee olla faktoihin perustuva epäkohtien korjaaminen siellä missä niitä havaitaan.

 

Lue lisää taustatietoa, mitä suomalaiselle vanhustenhoidolle kuuluu:

 

Omavalvonta toteutuu valtakunnallisesti mitattuna hyvin

THL:n tuoreen valtakunnallisen selvityksen (Vanhuspalvelujen tila -seurantatutkimus) 2014 – 2018 mukaan omavalvontasuunnitelma on laadittu noin 98 %:ssa yksiköitä. Omavalvontasuunnitelman seurannan prosessit on kuvattu 86 %:ssa. 93 %:ssa yksiköitä on sovittu sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden mukaisten ilmoituksien käsittelyn käytännöt. Tutkimus kattaa 71 % maamme kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaista ja 95 % ympärivuorokautisen hoidon pitkäaikaisasiakkaista. Vastaajina tässä puolueettomassa selvityksessä oli kotihoidon osalta 865 yksikköä ja ympärivuorokautisen hoidon osalta 1 910 yksikköä.

 

Yksityisten tuottajien henkilöstömitoitus on korkeampi kuin julkisen ja yksityinen on selkeä laatujohtaja

Henkilöstömitoitus näyttää THL:n selvityksen mukaan uuden laatusuosituksen mukaiselta; vain 5 % toimintayksiköistä jää alle 0,5, yli viidesosalla mitoitus on yli 0,7.Lähihoitajien määrä on lisääntynyt asiakkaiden määrän kasvua vastaavasti. Esimerkiksi kahdessa vuodessa oli kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien määrä lisääntynyt noin 1 600:lla. Myös fysioterapeuttinen ja sosionomien määrä on lisääntynyt.

THL on selvittänyt myös ns. välittömän työajan toteutumista sekä yksityisissä että julkisissa yksiköissä. Välittömän työajat lukemat ovat kaikissa henkilöryhmissä selkeästi korkeammat kuin vastaavat julkisen sektorin luvut.

Arvioita siitä, mihin henkilöstön työaika riittää, voidaan tarkastella monelta eri kulmalta ja kyse on subjektiivisista mielipiteistä. Henkilöstöstä tulee olemaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla puute lähivuosina. Ala on hyvin työvoimaintensiivinen ja työllistää jo nyt eniten Suomessa. Siis enemmän kuin esimerkiksi teollisuus. On epärealistista ajatella, että yksi toimiala pystyisi houkuttelemaan uusista työvoimaan tulevista nuorista huomattavasti nykyistä suuremman osan.

 

Omavalvonta, henkilöstön ilmoitusvelvollisuus ja asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat parantaneet hoivan laatua

Omavalvonnalla tarkoitetaan vanhusyksikön omatoimista laadun tarkkailua, riskien kartoitusta ja asiakasturvallisuuden varmistamista. Omavalvontasuunnitelma on työväline kirjata nämä asiat kaikkien saatuville. Omavalvonta on ollut lakisääteistä yksityisissä yksiköissä vuodesta 2012 lähtien ja julkisissa yksiköissä vuodesta 2015 lähtien.

Omavalvontasuunnitelma ja hoivayksikössä mahdollisesti ilmeneviin hoivan epäkohtiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus ovat kaksi eri asiaa. Ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan 1.1.2016 lähtien ja sen tavoitteena on asiakastyön epäkohtien nopea tietoon saattaminen niistä vastuussa oleville henkilöille työyksikössä. Siis työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksikössä on puolin ja toisin käyty läpi minkälaisesta laiminlyönnistä ilmoitus tulee tehdä, kenelle ja miten. Lisäksi samoja asioita sivutaan jokaiselle asiakkaalle henkilökohtaisesti tehtävässä hoito- ja palvelusuunnitelmassa, joka on työntekijän työväline.

Sen sijaan, että Super olisi huolissaan koko hoivan kentästä, se nostaa tikun nokkaan kolme suurinta toimijaa. Nämä yhtiöt ovat parantaneet Suomen vanhushoivan infraa ja osaamista erittäin merkittävällä tavalla samalla kun kuntien kehittämistoiminta on ollut pitkälti pysähdyksissä.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Mitä mieltä olet nyt 29.1.2019 muutama kuukausi sitten kirjoittamastasi blogista?

Osuiko kaikki tekstissäsi ihan nappiin?

Toimituksen poiminnat